keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Kun kissa on poissa, ei emäntäkään jaksa

Näin Lillin viimeksi sunnuntaiaamuna 27.4. Tuli aamusta sisälle, söi valtavan annoksen ja pyysi samantien ulos. Sen jälkeen ei Lilliä ole näkynyt. Siitä on jo kohta kaksi kuukautta, en edes halua laskea, montako viikkoa. Naapurustoon oli ilmestynyt uusi kissa, joka vieraili myös pihassamme. Liekö sitten joku reviiririita vai mikä. Kissa on poissa ja ikävä ja huoli ovat kalvaneet niin, että pakolliset pihahommat on suoritettu, mutta siihen se sitten on jäänyt. Hiljaiseloa myös siis täällä, kun kaikki voimat on menneet etsimiseen.

Havaintoja on tullut, enkä ole toivoani menettänyt. Mutta rassaahan tämä joka päivä aina himpun verran enemmän. Tulisi tyttö kotiin puutarhakaveriksi...





torstai 17. huhtikuuta 2014

Sinivaletta? Ei, vaan toden totta

Menin päivittäisellä pihakierroksellani ihastelemaan ypöyksin kasvavaa kevätkurjenmiekkaa, aloin sitten katsomaan tarkemmin, että mitä ihmeen sammalmyttyjä tuossa takana on. Siellä ne olivat! Kaikki kahdeksan (tarkistin viime syksyn postauksesta) viime kevään sinivaleunikon siementaimea hengissä. Kahdeksan suloisenkarvaista lehtiruusuketta. Tilasin jo lisääkin näitä siemeniä, kun olin nin varma, että pikkutaimeni eivät kevättä nää. Mutta ne näkivät, kuten myös kaikki samaan aikaan valeunikon kanssa kylvetyt kultaesikotkin. 

Meconopsis "Lingholm" 1 v
Tätä olen yrittänyt ja monta kertaa. Yleensä siemenet eivät ole edes itäneet, joskus jokunen on itänyt, mutta kuolla kupsahtanut hetken kasvettuaan. Viime keväänä päätin sitten taas kerran kokeilla, tällä kertaa lajike oli Lingholm. Jo siemenet itivät todella hyvin  viileässä varastossa ja ilman varsinaista kylmäkäsittelyä. Kesällä hippailin sitten mökille ja tökin pienet taimet kääpiöserbiankuusen juurelle. Siellä ne selvisivät syksyyn, tosin eivät mielestäni juurikaan kasvaneet. Mutta ilmeisesti maan alla jotain kuitenkin tapahtui. Syksyllä peittelin pikkutaimet viereisen kärhön kuivalla varsikasalla. 

Melkein teki mieli heittäytyä tuohon pinkin pääsiäispupun kanssa samaan ruukkuun köllimään. Ihana pääsiäinen ja ihana ihana kevät! Ensimmäiset orvokitkin jo hankittu...Mihin tässä vielä ehtiikään?










lauantai 5. huhtikuuta 2014

Haaveena karvainen kaksimetrinen

Ja kysehän on tietysti kiiviköynnöksestä. Ostin nimittäin kevättalvella Prismasta muutaman italialaisen luomukiivin ja ajattelin tänä keväänä kokeilla kiivin kasvatusta siemenestä. Aloitin vanhan harrastukseni toissa keväänä ja silloin kylvetty sitruuna voi hyvin ja kasvaa.
Ja tuo taustalla oleva miniappelsiinipuu on viime kevään löytö paikallisesta Ikeasta. Maksoi alle kympin ja oli silloin täynnä ihanan tuoksuisia appelsiininkukkia ja hedelmiä. Hedelmiä piisaa vieläkin ja kukkiakin näyttäisi taas olevan tulollaan. Tuo meidän erkkeri ikkunoineen on kyllä yliveto kasvien talvettamisessa. Otan sen kyllä kohta kokonaan viherhuonekäyttöön...



Viime keväänä innostuin sitten kylvämään mangoa, avokadoa, papaijaa ja kärsimyshedelmää. Kaikki itivät, hengissä ovat mango ja avokado. Kärsimyshedelmän menetin huonolla hoidolla ja papaijat tekivät joukkoitsemurhan yks kaks hetken kasvettuaan.

Mango ja avokado
Tänä keväänä vuorossa siis kiiviköynnös ja viikuna (joka ei ole itänyt vielä). Vasta pieniä sirkkalehtiä, mutta näen jo itseni poimimassa itse kasvatettuja vitamiinipommeja :-)



Ehkä kokeilen kiivin kasvatusta isossa ruukussa ja kasvihuoneessa, mutta en oikein vielä ymmärrä, mitä teen sitten syksyllä sen köynnöksen kanssa. Ja sitä, että pitääkö hedelmien toivossa saada siemenestä sekä tyttöjä että poikia. Ja mistä ne sitten erottaa. Ja ja ja.. Onneksi on aikaa googlailla. Huh.


lauantai 1. helmikuuta 2014

Arkistojen aarteita

Tammikuu on nyt lusittu ja se on hyvä juttu se. Tylsin ja pisin kuukausi, jonka tapahtumista harvemmin jää mitään mieleen. Mutta nyt on helmikuu ja ilma on jo täynnä toivoa. Tosin tällä hetkellä tulee lisää lunta tasaisella tahdilla...

Lillikin melkein riemastui lumisateesta, mutta ei sentään alkanut piehtaroimaan lumessa kuten pihassamme silloin tällöin vieraileva naapuruston säyseä musta kissa. Se yritti sinnikkäästi tehdä tuttavuutta ja lähestyä pihan kuningatarta rauhallisesti ja varoen, turhaan. Mielenkiintoinen näytelmä päättyi siihen, kun kaveri kyllästyi ja lähti pois.



Laiskan lauantain antina arkistoista löytyi todennäköisesti elokuussa  napattu kuva samaiselta paikalta...Oijoijoi...


Ja lisää arkistojen aarteita eli taivaallinen salaatinkastike, ajalta jolloin reseptit leikattiin lehdestä irti ja laitettiin talteen. Käytettiin sitten uudelleen, jos muistettiin ja löydettiin. Tämän ohjeen olen ottanut lehdestä talteen vuosia vuosia sitten ja onnistunut jopa pitämään sen tallessa.

Tässä nyt kuitenkin talteen tännekkin se taivaallinen salaatinkastike. Juju on paprikapohjassa, joka maustettuna ja öljyn avulla emulgoituu tasaiseksi kastikkeeksi.


1 punainen paprika
1 sipuli
2-4 valkosipulinkynttä
2 rkl viinietikkaa
½ dl sokeria
1 tl suolaa
1 tl mustapippuria
ripaus chilipippuria
1 tl basilikaa
1 tl timjamia
3 rkl sinappia
2 rkl tomaattiketsuppia
2-3 dl öljyä


Kuori ja paloittele sipulit. Pane ne paloitellun paprikan kanssa monitoimikoneeseen ja anna sekoittua tasaiseksi. Mittaa joukkoon etikka, sokeri ja mausteet. Anna koneen käydä koko ajan ja lisää öljyä vähitellen, kunnes kastike on tasaista.

Kastike säilyy jääkaapissa jopa muutaman viikon ja on hyvää :-)





keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Ensimmäiset kylvöt ja kalajuttu

Posti toi paketin Ruotsista, tietysti siemeniä ja uskomattoman nopeasti. Tein nimittäin tilauksen sunnuntaina iltapäivällä ja jo tänään oli Impectan paketti postilaatikossa. Pysyin kohtuudessa ja tilasin pääasiassa jo hyviksi todettuja. Sellaisia, joita olen aiemminkin jo kasvatellut.



Vasemmalla tarhaorvokkeja "Spanish Eyes". Eihän kukaan täysijärkinen nyt orvokkeja itse kasvata, sanoo tietysti joku, mutta onneksi en omaa täysijärkisyyden rasitetta. Nyt kun alkaa kasvattaa, niin toukokuussa viimeistään voinkin sitten ihmetellä ja tuskailla, mihin saan nämä kaikki mahtumaan. Mutta mullassa ovat :-) Kuvat ovat suoraan Impectan sivuilta. Näitä odotellessa siis.

Tarhaorvokki "Spanish Eyes"
Sitten jättiverbenoita.Viime kesä jäi väliin, kun muistin asian liian myöhään. Nämä on laitettava ajoissa ja itäminen on joskus kinkkistä. Parhaiten taisin joskus onnistua itse kerätyistä siemenistä. Mutta jättiverbenat on aivan mahtavan ihania loppukesän hujoppeja punahattujen ja sinipallo-ohdakkeiden sekaan Vaativat pitkän esikasvatuksen, mutta kun ne on maahan lykätty joskus toukokuussa, ne voi unohtaa ja ilahtua sitten elokuussa kukinnasta. Toissa kesänä korkein oli liki 2 metriä. Nyt sitten vaan seuraillaan, alkaako mitään tapahtua ilman kylmäkäsittelyä...

Jättiverbena
Pikkusamettikukka "Signet Lemon". En ole mikään suuri samettikukkien ystävä, mutta tämä Fleurosect-lajike on palkintonsa ansainnut. Muodostaa kauniin matalan pyöreän kasvuston ja kukkii runsaasti sitruunankeltaisin kukin. Tosi kaunis reunuskasvi,joka sopii myös yrttien sekaan ja syötäväksikin. Nämä olen kylvänyt siinä maalis-huhtikuun vaihteessa, joten vielä odotellaan. Ihanaa, että mulla on taas muutaman vuoden tauon jälkeen näitä siemeniä.

Tagetes Tenuifolia "Signet Lemon"

Sitten petunioita. Ja taas voisi joku sanoa, että kuka sitä nyt petunioita itse kasvattaa! No minä ja se on ihan lempipuuhaani. Näitä kaksivärisiä ja kerrannaisia "Pirouette Soft Red&White"-petunioita olen kasvatellut muutaman kerran menneinä vuosina ja onnistunut hyvin. Jostain syystä se violetti Pirouette Nelsonin pussista ei itänyt viime keväänä ollenkaan. Joten palasin Impectan punavalkoisiin. Nämä kylvän maaliskuun alussa, kuten myös seuraksi erkkerin kukkalaatikkoon tarkoitetut vitivalkoiset ja yksinkertaiset "Prism White" riippapetuniat. Sekaan vielä muutama riippalobelia ja paahteinen erkkerin kukkalaatikko on valmis. No, ei nyt vielä kuitenkaan. Mutta saahan sitä haaveilla.

Petunia "Pirouette Soft Red&White" ja "Prism White"
Mitäs vielä?

Aina pitää olla joku uusi chililajike. Nyt Vampire kuullosti tarpeeksi vaaralliselta ja valintaan vaikutti ehdottomasti se, että kukkien luvataan olevan violetit. Pitäisi olla kovin aikainen lajike, joten kylvän nämä vasta helmikuussa. Aji Amarillon laitoin kyllä multaan jo tänään.

Vampire chili
Pallomataraa "Phuopsis Stylosa" tilasin uuden satsin. Kasvattelin näitä jo vuosia sitten Impectan siemenistä ja ne viihtyivät ihan ok ja selvisivät talvistakin. Mutta viime talvi taisi viedä ne, joten on uusien aika. Muistaakseni itävät helposti, joten en pidä kiirettä näiden kanssa. Lisäksi sain bonushintaan (lue: halvalla) jotakin eksoottista kylmänkukkalajiketta Pulsatilla Turczaninowii. Ruotsiksi Sibirisk backsippa, joten olisko tämä vaikka sitten siperiankylmäkukka. Ja vielä punaluppiota "Sanguisorba officinalis". Näistä se lähtee taas uusi kasvukausi.

Phuopsis Stylosa
Pallomatara

Pulsatilla turczaninowii
Punaluppio
Sanguisorba Officinalis

Niin ja olihan paketissa se kasvihuoneen kastelujuttukin, mutta siihen palaan myöhemmin... :-)

Lopuksi vielä se kalajuttu

Isäntä innostui lähtemään viime sunnuntaina Velkualle pilkille. En uskáltanut kysyä jään vahvuutta, mutta joku viisas on sanonut että aikuiselle riittää viisi sentiiä, ja pilkkijälle kolme...Jossain vaiheessa iltapäivää lhetin sitten muina miehinä tekstiviestin "Tuleeko kalaa?" Totuuden nimessä en ollut siitä niinkään kiinnostunut, vaan halusin vain varmistaa, ettei ole itse isäntä joutunut kalojen ruuaksi. No, vastaus oli että "nyt 100+". Loppujen lopuksi ahvenia oli tuliaisiksi lähemmäs kaksisataa.

Mutta Lilli tykkää. Vähän kun kiehauttaa, niin jo maistuu näin talvipakkasilla. Kesällä vedetään sitten raakana.

perjantai 17. tammikuuta 2014

Keskellä talvea


Pakko se on kai uskoa, että talvi tuli sittenkin. Vaikka eihän lunta ole kuin muutama sentti eikä tarvita kuin muutama päivä plussaa, niin poissa on. Mutta sen verran kirpakat ovat pakkaset, että onneksi lunta satoi  edes vähän alle. Jouluruusu ei jaksanut avata nuppujaan, mutta sinnikkäästi se sieltä lumen keskeltä jaksaa kurkistaa. Liekö sitten raukka jäätynyt pystyyn... 



Kissakin on pysynyt sisällä ilonamme. Mitä nyt välillä käy talon kiertämässä seuraavalle ovelle sisään naukumaan.. Pyöristynytkin on.


Oli lunta tai ei, tein tänään kevään ensimmäisen siementilauksen. Piti tilata vain jättiverbenan siemeniä Impectasta aikaista kylvöä varten, tai no ehkä jotain pientä sen lisäksi. Tilava ostoskori noissa nettikaupoissa ;-) Mukaan tuli nimittäin kokonainen kasvihuoneen kastelujärjestelmä, ja mm. kerrannaisia Pirouette-petunoita, pallomataraa, Spanish Eyes -orvokkeja ja Vampire-chilejä.  Nyt sitten vaan odotellaan, että pääsee kylvöhommiin.