Viime viikko kului hiihtolomalla perheen kanssa Lapissa Levillä, jo aika monetta kertaa. Siitä kyllä huomaa, että on tullut "vanhaksi", kun viikon kohokohta oli kuukkelin bongaaminen. Ensin Marja-Leenan nuotiokahvilassa, jossa oranssinruskea pariskunta lenteli taukopaikan yllä ja saalisti hiihtäjiltä pudonneita munkinmuruja ja letunpalasia. Kuvan pörheä yksilö taas istui aamuvarhaisella Kätkän laavulla ja odotteli hiihtäjiä saapuvaksi. Pakkasta oli ja sen huomaa. " Niin, että koska niitä munkinmurusia oikein alkaa saada"
Levistähän ollaan montaa mieltä ja ainakin adjektiivit kiimainen ja känninen kuuluvat top-kymppiin, kun Leviä haluavat kuvailla etenkin ne, jotka eivät ole siellä koskaan käyneet. Meillä oli taas kerran oikein mukava ja rentouttava hiihtoloma. Joten ei nämä kuvat kovin kiimaisia ole, eikä niitä taatusti ole otettu kännissä.
Kuurankukkasia, tai jotain sinne päin.
Ja todellakin aurinkokin paistoi. Siitä todisteena auringonlasku.
Ja todellakin, se kevät saisi jo tulla. Paljonkohan siitä kuukkelista siis on kesään? Aika vaikea, kun ottaa huomioon tuon etäisyyden. En ole koskaan ollut hyvä probleemissa, joten olisiko se sitten vaikka näin näppituntumalta kotvanen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti