Prinsessa Lilli katseli, kun alamaisensa haravoi. Yllättäen nurmikko oli alkanut jo puskea vihreää ilmeisesti viime päivien sateiden ja tämän päivän lämpimän auringonpaisteen myötävaikutuksella. Haravointihan on positiivisesti ajateltuna mahtavaa hyötyliikuntaa, jossa kyljet ja yläselkä saavat kyytiä. Siltikään ei kuulu lempipuuhiini. Mutta onneksi nurmialue on vuosien saatossa pienentynyt uusien istutusalueiden tieltä. Pala sieltä ja pala täältä:-)
Tauoilla kiertelin nauttimassa kutkuttavasta keväästä. Joka päivä löytyy jotain uutta ihanaa. yllättävää, kummasteltavaa... Ensimmäiset kevätkaihonkukat, kevättähdet ja helmililjat ovat avanneet kuin vaivihkaa kukkansa krookusten ja kevätkurjenmiekkojen rinnalle. Kevättä on rinnassa tosiaankin, sillä linssiin osui leskenlehtikin. Koristeomenapuun alla oleva sininen sipulikukkapenkkikin näyttää jo...no siniseltä. Joka syksy istutan alle sinertäviä tulppaanejakin, mutta aina myyrät ovat pistelleet ison osan poskeensa. Toivottavasti sieltä nyt jotakin nousisi.
 |
| Jättilaukkako? |
 |
| Kevätkaihonkukka on peittokasvien parhaimmistoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti