Juhannusta vietämme perinteisesti mökillä Turun saaristossa. Siinä missä kotona keräilen itselleni koko ajan lisää puutarhahommia hoidettavaksi, niin mökillä tilanne on päinvastainen. (Ainakin toistaiseksi) Täällä nautimme vain luonnon sattumista, ikivanhoista merelle kurottavista männyistä, joiden juuret ulottuvat ties kuinka pitkälle karuun ja kallioiseen maaperään. Katajiakin on ilmestynyt aika kummallisiinkin paikkoihin, mutta kuusia täällä ei juurikaan kasva. Saunan takana kasvaa se yksi ja ainoa paikalle varta vasten istutettu puu, tammi, joka sekin kurkottaa merelle.
Laiskaakin laiskempaa oleilua ajanviettona hyvä kirja, kiinnostava neule ja hetkelliset torkahtamiset rantatuolissa. Välillä grillaillaan, saunotaan ja kahvitellaan. Ja joku innostuu välillä vähän hurjempaankin menoon. Mitäpä sitä muuta. Kesä on kyllä ihmisen parasta aikaa.
Lillikin nauttii erityisesti saariston lähiruokamahdollisuuksista. Pulleita hiiriä ja ahvenia, joiden jalostusaste on nolla ja matka mahaan lyhyt. Sitten voikin kiipeillä ja teroittaa kynsiään männyissä:-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti