Pionin kasvattaminen siemenestä vaatii kärsivällisyyttä ja hyvää muistia, sillä syksynä kylvetyt siemenet kasvattavat ensimmäisenä keväänä vasta juuren, eikä mitään tule maan pinnalle ennen kuin toisena keväänä. Mutta nämä juuri kypsyneet ihanan mustat pionin siemenet aion kuitenkin kylvää. Muistan sitten tai en, eipä ole mitään hävittävää. Olen joskus kylvänyt tiettyjen ruusupuskien alle ja kyllä sieltä parin vuoden päästä on pikkuruinen pionin taimi noussut. Yhden pallaksenpionin olen siemenestä kasvattanut ja kukintaan taisi mennä ainakin neljä vuotta. Mutta me puutarhurithan olemme tunnetusti kärsivällistä sakkia;-) Ai niin, ja keväällä löysin paikalliselta taimistolta kaukasianpionin siemeniä ja nekin laitoin multaan jo keväällä.
Hienoa oli myös löytää nämä melkein unohtumaan päässeet sinivaleunikon (kyllä!) taimet. Keväällä nämä kylvin ja jossakin vaiheessa istutin pikkutaimet maahan kasvamaan, kun tuo taimipottien kastelu alkoi stressaamaan. Ja totta tosiaan, hengissä on kahdeksan sinivaleunikon taimea. Ikinä milloinkaan en ole näin pitkälle päässyt. Nyt pitää sitten keksiä, miten nämä saisi selviämään talven yli, varmaan jotakin talvisuojausta tarvitsevat. Voisikohan tämä vihdoin onnistua..?
Osa ruusuista pukkaa nuppua yhä vaan. Pinkki neilikkaruusu on vasta aloittanut kukintansa. Tänä vuonna se tulee jäämään vaatimattomaksi, sillä koko pensaan jouduin leikkaamaan ihan alas keväällä. Blanc Double de Coubert selvisi hengissä noin kymmenestä siirrosta ja on nyt saanut vihdoin ja viimein ressukka juurtua paikoilleen. Kukinnasta ja terveen vihreistä lehdistä olen siis päässyt nauttimaan.
 |
| Neilikkaruusu Pink Grootendorst |
 |
| Rosa Blanc Double de Coubert |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti