Hyvät ja huonot uutiset

Jo lyhyellä postilaatikkokäynnillä tien toiselle puolen voi havainnoida loppukesän ihmeitä, ainakin jos tekee vielä mutkan talon taakse. Tällä kertaa löytyi tietysti paljon ilon aiheita, mutta myös pari ei niin hyvää pihauuutista.

Ensin hyvät uutiset. Etupihan pallohortensiat ovat muutaman vuoden niukahkon kukinnan jälkeen vihdoinkin räjähtäneet loistoon ja kasvuun. Jo viime kesänä olivat tosi komeat, mutta nyt superkomeat. Viime kesän kukinnan laitoin sateisen kesän piikkiin,  mutta tähän kukkaloistoon voisin tottua helposti. Olisiko se sitten niin, että pallohortensioilla juurtuminen ja paikalleen asettuminen vaan vie enemmän aikaa. En tiedä, mutta kyllä ovat komeita ja kukinnot valtavia. Tämä superisokukkainen on Annabelle, mutta seassa kasvaa näköjään yksi ihan normaalikukkainenkin. Hmm...Mulle on myyty Annabellena yksi tavis...

Kevättalvesta lähtien tyhjentelin kahvinporot näiden ja jaloangervojen juurelle, joten olisiko se salaisuus siinä? Tiedä sitten, mutta ovat kyllä ihan ehdottomia loppukesän kukkijoita. Nämä leikkaan keväällä reilulla kädellä, kuten olen lukenut suositeltavan.Ja silloin tällöin ovat jänöjussitkin ehtineet ensin.

Hydrangea Arborences "Annabelle"

Ruusuista Therese Bugnet ja etenkin sisarensa Louise Bugnet jaksavat avata kukkiaan ja kehittää uusia nuppuja. Nämä lajikkeet ovat kyllä pensasruusujen parhaimmistoa. Kestäviä ja pitkään kukkivia, terveitä lajikkeita. Valkoiset kukat kestävät myös hyvin sadetta, toisin kuin jotkut kerrotut hienohelmat (kuten mun Madame Boll) Hyvä, että Louise Bugnetia saa nykyään jo Suomestakin. Omani hankin jo vuosia sitten Ruotsista ja hyvin ovat viihtyneet. Paitsi se yksi, jonka juuret vesimyyrä pisteli poskeensa viitisen vuotta sitten ja samalla kertaa menivät myös kahta lukuun ottamatta kakki etupihan ruusuaidan Therese Bugnetitkin. En halua moista enää muistella, mutta muistelenpas nyt kuitenkin.

Ruusu Therese Bugnet

Ruusu Louise Bugnet

Säleikkövilliviini on alkanut punertua, joten huippuhetket alkavat olla käsillä. Joku syksy ruska onnistuu paremmin ja joskus sitten vaan huonommin. Mutta nyt näyttää lupaavalta. Tässä kauniissa harmoniassa viinikärhö Julia Correwonin kanssa.

Yllätykset pihassa ovat aina hauskoja! Niin vain nuo anisiisot tuohon ilmestyivät ruusun juurelle. Löysin joskus heinäkuun alussa tänä keväänä itäneet taimet rikkaruohojen seasta. Tein niille vähän tilaa ja nyt ne kukkivat. Kotimaiset kasvikset -sivustolla anisiisosta sanotaan näin kauniisti: "Anisiiso maistuu nimensä mukaisesti raikkaasti anikselle. Sen kauniita kukkia voi käyttää ruokien koristeluun". En ole kasvia juuri muuhun kuin koristetarkoitukseen käyttänyt, mutta ehkä tästä vois kerätä teeaineksia. Ne siementävät hyvin ja ilmeisetsi siemenet myös säilyvät itämiskykyisenä useamman vuoden. Usein säilyvät talvenkin yli. Joten kai tähän on vain jostain mullan mukana vanhoja siemeniä eksynyt ja kun ovat paikan hyväksi todenneet, niin mikä ettei. Kauniita yllätyksiä minulle ja perhosille.

Anisiiso Agastache foeniculum
.

Loppukesään kun jaksaa odottaa, niin myös kevään esikasvatuspuuhat palkitaan. Kalpeankeltaiset asterit  ja marjaisat kosmoskukat ovat parhaassa kukinnassaan. Nyt ei sitten mitään pakkasia, niin näistä saa nauttia myöhään syksylle,

Kiinanasteri "Matador"

Cosmos Bipinnatus "Double Click Cranberry"

Ja sitten ne huonot uutiset. Olen menettämässä kaksi puuta, rusokirsikan etupihalla ja helmiorapihlajan takapihalla. Rusokirsikka on tehnyt hidasta, oksa oksalta lähenevää kuolemaa jo useamman vuoden. Kaikki lähti ilmeisesti liian aurinkoisena keväisenä päivänä haljenneesta rungosta. Ja käviväthän ne hemmetin vesimyyrät kalvamassa tämänkin juuria. Istutin siihen viereen vuosi sitten keväällä itäneen hevoskastanjan taimen, joten sitä nyt sitten odotellessa...

Helmiorapihlajasta taas repesi toissa talven "lumivyöryssä" yksi iso oksa ja ilmeisesti siitä sitten joku sieni tai tauti luikahti sisään. Eipä siinä enää taida olla kuin yksi oksa hengissä, joten tämä muotopuoli on ensi keväänä mennyttä kalua. Harmittaa, sillä sen kukinta on kaunis ja se on ollut muuten täysin kestävä. Ehkä istutan siihen uuden puun ensi keväänä tai sitten jätän tämän rangan tähän tönöttämään ja istutan juurelle jonkun kärhön. Saapi nähdä.

Mutta en lopeta huonoihin uutisiin. Huhtikuussa Hulluilta Päiviltä ostettu kympin laventeli on kukkinut koko kesän ruukussa ja sen kuin vain jatkaa. Takana kalpeankeltainen pensashanhikki "Limelight"