Mielenkiintoisin on ehdottomasti tämänvuotinen humala. Aiemmin humala on kasvanut kaariportissa, mutta se peijakas rämähti hajalle talvella ja uutta ei sitten hitaina hämäläisinä saatu hankittua, kunnes oli jo liian myöhäistä. Nyt se sitten on levittäytynyt ympäristöönsä tehokkaasti ja peittänyt alleen mm. taikinamarja-aidanpätkän. Kurottelee lonkeroitaan myös läheisiin viinimarjapuskiin ja lähistöllä olevaan pikkukaareen.
Mutta herkästi sulassa sovussa tuoksuherneiden kanssa kiipeilee Clematis "Queen Mother", joka on täysin sulattanut sydämeni.
Kärhö Polish Spirit taas on vertikaalisuuden sijaan valinnut horisontaalisen linjan. Alla oleva kääpiöserbiankuusi kärsi pahan kerran viime talvesta ja jäi niin rumaksi muotopuoleksi, että tosiaan kaipasikin vähän puolalaista henkeä. Siellä se rumilus alla lymyilee.
"Purpurea Plena Elegansilla" on myös kiipeilytorni, mutta sekin on näköjään lähtenyt vaeltelemaan läheisiin kanukkapensaisiin.
Kruunukärhö Clematis Macropetala Rosy O'Grady taas ulottelee versojaan jo kohta kattotiilien väliin. On ihanainen pukannut muutaman loppukesän kukankin ja nuo siemenpähkylätkin ovat kyllä kauniita. Tämä on siementänytkin, sillä laitoin yhden siementaimen kasvamaan kesämajan oven pieleen ja ajattelin katsoa, mitä siitä tulee. No, siitä tuli juuri tällainen. Ja sen verran voimakaskasvuinen on siinä uudessa puolivarjon paikassaan tuoreessa maassa, että on nyt sitten romahtanut tuestaan alas.
Joku sentään kiipeilee oikeaoppisesti tukea pitkin ja kurottaa kurottaa yhä ylöspäin. Mme Julia Correvon seuranaan köynnösruusu New Dawn, joka sinnittelee hengissä vuodesta toiseen ilman talvisuojaa. Sitä aina ihmettelee näiden ruusunversojen kasvuvauhtia. Keväällä leikkaan tapeille ja parhaimpina syksynä pisimmillä versoilla on mittaa kolmatta metriä.
Vieressä kasvua kerää säleikkövilliviini, välillä säleikössä ja välillä sitten taas ei.
Ja krassitkin alkavat totella ajatustani syksyisestä Monet-käytävästä kasvihuoneelle. Sieltä ne luikertavat-)
Kasvihuoneelle menevän polun päässä olevassa kaariportissa kasvaa tuoksuköynnöskuusama, mutta se kuivahti viime talvena maan rajaan asti ja keräilee nyt sitten uutta kasvua. Sen sijaan ohjailin noita vieressä kasvavan Samo-omenapuun painavia oksia portin päälle.
Lopuksi osallistumme Lillin kanssa Naukulan kerhon viiksihaasteeseen. Viiksekäs kesätyttö Lilli toivottaa kaikille hyvää loppukesää ja toivottaa Pivin tervetulleeksi Lintukotoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti